Truu koulutuupparit.

Mihin se kesä nyt sitten hävisi? Koko alkuviikon on satanut, eikä auringosta näy merkkiäkään. Maanantai Islan kanssa vietettiin palautteleva päivä. Sanna kävi kentällä vähän vääntämässä ja taivuttelemassa käynnissä. Oli kuulemma ollut ihan ok. Vepsis kertokoon enemmän.

Tiistaina sitten väänsin hieman koulua kentällä. Ensin Ninni verrytteli ja kävi kokeilemassa Islaa, kisat kun lähestyvät kovaa vauhtia. Sen jälkeen kiipesin selkään. Pyrin mahdollisimman paljon käyttämään ratsuttajan neuvoja, joita käytiin läpi perjantaina. Erityisesti kiinnitin huomiota omaan istuntaani ja rentouteen. Koulusatulalla olikin helpompi istua, eikä jalat hakeneet oikeastaan yhtään eteen. Eli siinä on selkeästi helpompi istua, kuin estepenkissä. Täytyy vaan totutella. Isla toimi erittäin hyvin, ja se pysyikin rentona lähes koko ajan, kun vain itse muisti pitää pehmeän käden ja istua suorassa. Ravissa hain tahtia ja sitä tuntumaa mikä perjantain tunnilla viimeisten pätkien aikana tuli. Välillä paremmin, välillä huonommin. Mielestäni kuitenkin onnistunut treeni.

Laukoissa Isla taasen innostui ja nostot olivat hankalat, kun laitoin tosissaan nostamaan suorana ja rauhallisesta käynnistä. Siinä lisäksi itse piti tarkkailla istuntaa ja sitä etten hyökkää liikaa nostossa. Lopuksi vielä loppuravit ja kunnon käynti, oli nimittäin molempien kunnolle ottanut tämän kertainen, vaikka ei niin vaikeita asioita tehty. Se on vain yllättävän vaikeaa oppia pois niistä vanhoista tavoista ja muuttaa omaa ratsastustaan. Ehkä tästä kuitenkin vielä noustaan. ;)

Pääsiäiskurssilta.

Tässä nyt lähtötilanne oman istunnan kanssa.