Tyhmä talvi mene pois!

Viikonloppu vierähti jälleen. Hevosille kuuluu hyvää, molemmat menevät eteenpäin nopeaa tahtia ja tähtäimessä on tämän kauden kilpailut. Seuraavat viikot käytetään pitkälti suunnittelemalla ensi kautta, eli valmennuspuoli hoidetaan kuntoon, varusteet tarkastetaan ja uusitaan mikäli tarvetta, sekä tehdään pientä treenisuunnitelmaa.

Vinhan kanssa ollaan menty paljon kentällä, sekä käyty pellolla kahlaamassa. Vinhasta tulee kerta kerralta parempi ratsastaa ja tuntuu että se on mennyt eteenpäin ihan huimasti koulupuolella. Pellolla vauhtia löytyy ja siellä saakin päästellä. Täällä on maastot niin jäiset ettei sinne oikeastaan ole muuta asiaa kuin kävelemään, mutta Vinhalle pelkästä kävelystä ei juurikaan ole hyötyä. Energiaa kun pitäisi saada purettua. Estepuolella on ollut muutaman viikon tauko. Kenttä ei ole hyppykunnossa ja ilmojen takia ei ole kauheasti kiinnostanut lähteä vinssaamaan tammaa mihinkään. Viikonloppuna yritetään päästä johonkin hyppäämään, jos traileri suostuu yhteistyöhön. Joko valmennukseen tai sitten maneesille.

Canin kanssa ollaan menty kentällä. Tamma on toistaiseksi vielä niin arvaamaton ettei pellolle viitsi lähteä. Alkutilanne Canin kanssa oli se että hyvä jos liikkui eteenpäin. Tammalla on selkeästi ollut epäsopiva satula ja sen takia se protestoi pukittamalla ja hyppimällä pystyyn. Teimme säätöjä satulan varustuksessa ja lähdimme työstämään Cania hieman erilaisella tyylillä, niin ongelma on poistunut lähes kokonaan.

Aluksi työstin tammaa kevyessä istunnassa alkukäynneistä alkaen, ja treeni aloitettiin käynnin jälkeen ensimmäiseksi laukalla. Laukatessa kevyessä istunnassa tamma rentoutui ja pikku hiljaa pystyi istumaan satulaan ja ratsastamaan tammaa istunnalla. Tämän hetkinen tilanne on se ettei tamma enää pukittele tai hypi pystyyn kuin silloin kun siltä vaaditaan liikaa tai sellaisia asioita jotka ovat hieman vaikeita. Cani on rentoutunut ja nykyisin se kulkee  rentona ja hakeutuu pieniä pätkiä alas. Hieman epätasainen se vielä on, varsinkin ravissa, mutta pikku hiljaa kun sitä alkaa tuntemaan ja oppimaan ne oikeat niksit miten tamma toimii niin tulosta saadaan aikaiseksi.

Laukka on tammalla kaikista vahvin askellaji ja siinä se on kaikista rennoin. Laukka on toistaiseksi kuitenkin äärettömän pitkää ja nyt Canivauvan kanssa harjoitellaan hieman lyhentämään ja kokoamaan sitä. Lähtötilanteessa ongelmana oli se että saadaan nostettua oikeat laukat. Varsinkin vasempaan suuntaan nousi aina väärä laukka. Nyt ongelma on kuitenkin poistunut ja lähinnä ainoastaan väsyneenä Cani tarjoaa väärää laukkaa. Uskoisin että nyt kun jumitukset selästä on poistunut ja tamma rentoutunut niin sekin helpotti ongelmaa.

Esteillä Cani on aivan aloittelija. Sen kanssa on hypätty nyt kerran ja silloinkin vain pientä ristikkoa. Esteet ovat selkeästi jännä ja uusi juttu ja tämän takia muutaman kerran tulikin kielto. Lisäksi ratsastaja oli hieman hukassa miten toimia, mutta muutaman kerran jälkeen opittiin molemmat mitä pitää tehdä, jotta päästään pelottavan esteen ylitse. Nyt siis paljon rutiinia esteiltä, jotta saadaan homma sujumaan.

Viimepäivät Canilla on menty ainoastaan käyntiä, sillä kenttä on aivan peilijäässä ja tammalta ei vielä kenkiä löydy. Toivotaan kuitenkin että joko kelit helpottavat tai että saadaan tammalle kengät jalkaan. 

Äärettömän iloiset hevoset

Kuvia on nyt vain Vinhasta, sillä kaikki Canin kuvat ovat vielä kamerassa ja kamera toisaalla.