Suomenhevostamma Bellaroosa eli Isla, Vihu, Vinha.
Syntynyt vuonna 2002. Re 100cm Ko HeC
Isla saapui talouteen 2009 marraskuussa. Valinta juuri tähän hevoseen kohdistui juuri tamman erinomaisen laukan takia. Lähdimme tamman kanssa pelkästään siitä työskentelemään että se psyy paikallaan ja kunnioittaa ihmistä. Pian kuitenkin kävi ilmi, miten hyvä hevonen tallissa seisoo ja valmentautuminen aloitettiin tosissaan. Esteillä tamma hyppäsi hyvin ja innokkaasti, vaikka tekniikka olikin aivan kateissa. Ensimmäiset harjoituskilpailut startattiin joulukuussa hieman huonolla menestyksellä ratsastajan ja hevosen jännityksen takia.
Tämän jälkeen menestys on ollut huimaa ja kauden 2011 lopulla Isla oli jo aivan valmis 100cm luokkiin ja tähtäimessä seuraavalle kaudelle vielä isommat luokat. Kohtalo kuitenkin puuttui peliin ja Isla satutti jalkansa lokakuussa 2011. Jalassa diagnosoitiin vakava jännevamma ja kohtalona oli että tamma ei enää palaa esteradoille. Teräs-Isla kuitenkin parantui jännevammasta täydellisesti ja vuoden 2012 lokakuussa tamma pääsi hyppäämään ensimmäistä kertaa onnettomuuden jälkeen.Syksyllä pieni paluu kisaradoille, joka kuitenkin tyssäsi pieniin motivaatio-ongelmiin ja elämäntilanteen muutokseen. Nyt vuoden 2013 syksyllä Isla palailee radoille pienen tauon jälkeen vahvempana kuin koskaan. ;)
Koulupuolella Islaa on treenattu ahkerasti, mutta tamman kuuma luonne ja keskittymiskyvyn puute on hieman esteenä kilpaluissa pärjäämiselle. Ninni on startannut tammalla helppoa C:tä vaihtelevin prosentein.
Luonteeltaan Isla on erittäin kärsimätön ja kokeilunhaluinen tamma. Se testaa aikaajoin onko pakko tehdä juurikin niin kuin ratsastaja haluaa. Kovan kuoren alla on kuitenkin herkkä ja huomionkipeä tamma, joka aina välillä pyrkii esiin kärttyisen yleisilmeen alta. Ratsastaessa Isla on reipas ja toistaiseksi vielä hieman raaka. Se tekee aina parhaansa ja yrittää niin hyvin kuin pystyy. Esteillä se on erittäin rehellinen ja varma hyppääjä. Tekniikkakin on saatu pikkuhiljaa kuntoon, joten korkeuttakin päästään nostamaan paikoitellen. Kapasiteettiä tammalla on vaikka muille jakaa. Välillä esteet kuumentavat Islan liikaa ja sen kanssa saa tehdä töitä, jotta tamma rauhoittuu, eikä tempaudu liikaa esteiden maailmaan. Maastossa Isla on varmajalkainen, se ei säiky lähes mitään. Ainoana ongelmana on ilmennyt kiire kotiin päin, josta johtuen joutuukin välillä muistuttelemaan, että mitä vauhtia sitä tallin pihaa kuuluu lähestyä. Kaikesta huolimatta erittäin kiva ja omalaatuinen hevonen.
