Taukoilua.

Hiljaiseloa jatkuu. Toistaiseksi tallilla tilanne on niin kaoottinen että jaksamista eikä aikaa ole kirjoitella blogia. Meistä riippumattomista syistä tallilla on tilanne hieman tulenarka, joka vie voimat tehokkaasti kaikelta ylimääräiseltä. Muutto lähestyy, joten kuukausi olisi tässä vielä jäljellä, jonka jälkeen pääsemme takaisin kotiin ja bloggaaminenkin luultavasti tasoittuu. Eli virallisesti varmaankin täytyy sanoa että blogi on tauolla ainakin vielä maaliskuun. Koitamme käydä jotain kirjoittelemassa jos vain jaksaminen riittää.

Hevosille kuuluu hyvää, paljon kenttätreeniä ja pieniä esteitä molemmilla. Lisäksi Canilla harjoitellaan maastoilua pikku hiljaa. Hiihtoratsastusta kokeiltiin pari viikkoa takaperin ja siitä kuvamateriaalia tämän postauksen yhteydessä. Näistäkin kuvia enemmän jossain vaiheessa. 

Pikkuhukkasta

Nipsu kävi tässä eräs päivä Pikkuhukkasen eli Natan kanssa hieman pellolla juoksemassa ja otti kameran mukaan. Niin hauskoja otoksia löytyi että pakko jaksaa ne myös tänne. Nyt on kyllä viime aikoina ollut paljon kuvia ja vähänlaisesti tekstiä, mutta koitetaan skarpata. Lisäksi tarkoitus olisi tehdä varustepostausta, joten vastailkaahan uuteen kyselyyn siitä mitä varusteita kuvaillaan. :)

Home sweet home

Oma koti kullan kallis vai miten se meni?

Itse olen ollut lähes koko viikon pitkää päivää töissä, joten tallilla en ole pahemmin päässyt käymään. Nipsu ja Vepsä ovat kuitenkin tunnollisesti hoitaneet hevosia ja tehneet tallivuoroja. Siitä kiitos heille. Maanantaina molemmilla oli vapaapäivä. Tiistaina kevyt juoksutus molemmille, jotta ei tule liian rankkaa parin vapaapäivän jälkeen.

Keskiviikkona Vepsä oli tallilla. Vinhan kanssa hän oli mennyt kentällä ja taivutellut tammaa hieman. Oli kuulemma toiminut hyvin, eikä energiaakaan ollut turhan paljoa. Canin kanssa oli tarkoitus jälleen juoksuttaa ja päästää tamma hieman purkamaan höyryjä. Kentällä pikkutamma oli päättänyt testata Vepsää hieman ja vetikin kuulemma kunnon pukkirodeota liinan päässä. Canilla on kyllä niin paljon omaa luonnetta, että päivä päivältä se muistuttaa Vinhaa yhä enemmän. Tulossa on siis luultavasti muutamia taisteluita, kuten tuon toisenkin luupään kanssa.  Eilen ja tänään Vinhalla pikaiset läpiratsastukset ja Canilla juoksutus ja vp.



 Kaikki lukijat varmasti tietävät että vaihdoimme joulukuun alusta tallipaikkaa pitkäaikaiselta talliltamme pois. Nykyisellä tallillamme käytäntönä on, että tallit tehdään vuokralaisten kesken ja päivittäin siivotaan oma karsina ja laitetaan hevosten heinät. Kahden hevosen kohdalla tämä tarkoittaa neljää talli vuoroa viikossa + omat hommat. Aikaa tähän saa kulumaan yllättävän paljon. Nykyisessä elämäntilanteessamme tälläinen tallimuoto ei ole maailman paras, joten päätöstä hetken mietittyämme päätimme muuttaa takaisin vanhalle tallille. Nykyisessä tallissa ei ole muuten mitään vikaa, ainoastaan se että se ei yksinkertaisesti sovi meille. Tallilla on ihana talliporukka, ja tilat ovat mitä parhaimmat.

Kun kerran on löytänyt toimivan tallin, jossa kemiat kohtaavat ja homma pelaa, niin ei kyllä kannata vaihtaa pois. Päästään takaisin tuttuihin kuvioihin ja keskittymään ainoastaan omien hevosten hoitoon. Päivittäin ei tarvitse enää laskea aikaa karsinoiden tekoon ja heinien laittoon. Lisäksi Vinhalle on huomattavasti parempi ympäristö tuollainen pikkutalli, jossa on vähän porukkaa ja tutut kaavat. Nykyään huomaa että se on hieman erilainen kuin ennen, varmasti johtuen tuosta isosta määrästä vaihtelevia ihmisiä ja erilaisia käsittelijöitä. Canille uskon että muutos on myös myöteinen. Se pääsee tarhaamaan kaverin kanssa isoon tarhaan, nykyiseltä tallilta sille ei ole löytynyt sopivaa tarhakaveria. Nuori hevonen kun on niin tammasta huomaa selkeästi sen, että kaveri olisi kiva lisä tarhassa. Eli huhtikuun alussa hevoset pakataan kyytiin ja matkataan kohti kotia. Jipii!   


 (Mikäli joku etsii Uudeltamaalta tälläistä tallipaikkaa, niin voin antaa puhelinnumeroa jotta voi tiedustella tallinomistajalta vapaista paikoista. Suosittelen lämpimästi sellaiselle ihmiselle, jolle tälläinen tallimuoto on mahdollista.)

Normaali eläin

Vinha taustalla.

Valmennukseen!

Tästä tämä lähtee! Lauantaina suuntana Siuntio ja Cinnan yksäritunti. (jos kelit ja kaikki muu menee putkeen)

kevät 2011

Pakko hehkuttaa, sillä edellisestä yhteisestä valmennuksesta on tosiaan 1,5 vuotta aikaa. Vinha mennyt huimasti eteenpäin, joten mielenkiintoista nähdä mitä Cinna sanoo siitä ja miten valmennus menee. Yritetään nyt vihdoin löytää taas rytmi valmennuksiin ja pyrkiä käymään noin kahden viikon välein hyppäämässä valvovan silmän alla, jotta ensi kesän tavoitteet saavutetaan. Superfiilis!

Talvilomaa

Viikonloppu vierähti. Lauantaina yritimme mennä kentällä, mutta pohja oli hirveässä kunnossa säävaihteluista johtuen, joten siirryimme pikaisen ratsastuksen jälkeen pellolle. Vinha kävi jotenkin aivan kierroksilla, eikä meinnnut kuunnella laisinkaan. Pitkään aikaan ei ole täytynyt noin paljoa taistella, kuin lauantaina. Onneksi hanki kuitenkin väsytti tammaa kohtalaisesti ja lopuksi pystyimmekin tekemään ihan kivaa treeniä ravissa. Kaiken hösellyksen keskellä Vinha onnistui tiputtamaan kenkänsä, joten tästä johtuen tamma saikin vapaapäivän sunnuntaina.Päätimmekin tähän väliin pitää molemmilla hevosilla talviloman, jonka aikana käydään vain vähän köpöttelemässä ja tämän viikon jälkeen alkaa kunnon treeni.

Cania on juoksuteltu ja opetettu ääniapuihin, sillä kelit ovat olleet sellaiset ettei kengättömällä hevosella ei ole voinut mennä. Eilen kuitenkin molemmat hevoset kengitettiin, joten tämän viikon jälkeen vauvaheppakin pääsee töihin. Lupasin näitä Canin juoksutuskuvia tämän postauksen yhteyteen.

Peltorallia

Jotenkin niin turhauttavaa kun ei ole mitään kirjoitettavaa. Tälläkään viikolla ei ole tapahtunut mitään erikoista, tallia on tehty ja hevosia ratsastettu. Kelit ovat hieman rajoittaneet liikutusta, joten Cani on ollut aika paljon juoksutuksessa ja Vinhalla on menty paljon pellolla. Menisi tämä talvi nyt äkkiä ohitse niin päästäisiin treenaamaan esteillä kunnolla.

Valmentajaa etsitään ja toiveina olisi että helmikuussa saataisiin selvyys mihin suuntaan lähdetään ja kuka valmentaisi estepuolella ensi kaudella. Jotenkin on nyt kamalan tylsistynyt olo ja tuntuu että tämä harrastus junnaa paikallaan. Itse taasen en tykkää harrastaa ilman tavotteita, joten innostuskaan ei ole ollut kovin kummoinen. Onneksi meitä on kuitenkin kolme, jotka hevosia hoitaa joten ongelmaa ei ole vaikka välillä itsellä ei olisikaan motivaatio aivan täysillä. Kyllä me tästä vielä noustaan.

Piristyksenä vielä kuvia viime viikonlopulta kun käytiin vähän pellolla rallailemassa Vinhan kanssa.  Canista juoksutuskuvia seuraavassa postauksessa.