Estevalmennuksen jälkitunnelmia.

Viime viikko meni nopeasti ohitse, eikä kukaan ole oikeastaan kerennyt kirjoittelemaan. Viikkoon mahtui kouluvääntöä, peltoilua sun muuta. Itse en viime viikolla tallilla käynyt, joten en osaa sen tarkemmin eritellä mitä Nipsu on puuhaillut.

Lauantaina matkasimme Hapsun kanssa estevalmennukseen. Sitä ennen kuitenkin ajoimme Islan. Valjastus sujui tällä kertaa hyvin, eikä vauhtiakaan ollut lainkaan niin paljon kun viime kerralla. Pellolla Isla hieman haki raville ja sitä sai pidättää hieman enemmän, mutta ei sen kummempaa. Takaisin tultaessa tamma oli aivan hikinen ja todella raukean oloinen. Hauska nähdä kuinka tuollainen pieni ajatustyö saa hevosenkin rentoutumaan.

Saavuimme Hyyppärään hyvissä ajoin ja ehdin verrytellä ruunaa hyvän tovin ennen tunnin alkua. Tällä kertaa oli poissa se jännitys ja hermostuneisuus mikä maneesilla viimeksi oli. Ilmeisesti tuo edellinen kerta olikin ruunan ensimmäinen kerta maneesissa joten ei ihmekään että jännitti. Tunti aloitettiin ravityöskentelyllä, menimme ympyrällä ja pikku hiljaa lisäiltiin harjoitukseen kaarevia puomeja ja voltteja. Habi oli tasaisella todella kiva, kantoi itsensä hyvin ja vauhtia löytyi. Kuitenkin kun puomit iskettiin eteen niin ruuna jotenkin jäätyi. Se ei tiennyt kuinka laittaisi jalkansa ja samalla olisi taivutettuna. Saimme kuitenkin muutaman ihan siedettävän suorituksen näille puomeille, joten jatkoimme seuraavaan harjoitukseen.

Seuraavaksi Cinna teki muutaman erilaisen puomiradan ja seuraavilla kerroilla nostikin näitä puomeja ristikoiksi. Nämä menivät suht hyvin. Itse hieman lähdin pidättämään liikaa, jolloin laukka kuoli. Viimeinen harjoitus näillä pienillä oli seuraavanlainen: pysty pitkällä sivulla, siitä tiukka kaarros vasemmalle, välissä noin kaksi laukka-askelta. Seuraavaksi kaarros oikealle, puoliympyrä ja seuraava ristikko ja jatketaan ensimmäiselle puomille oikeassa kierroksessa. Kysyin Cinnalta, että meinaako tosiaan että Habi taittuu ja ylipäätänsä pääsee noin pienillä väleillä tulemaan. Sanoi vain, että yritetään ja otetaan vaikka voltti jos ei mahdu. Suoritus meni molempien osalta nappiin. Habi ylläpiti laukan, enkä itse lähtenyt puskemaan sitä liikaa. Harjoitus mentiin kunnialla läpi ja itsellä fiilis nousi aivan älyttömästi.

Seuraavaksi olikin vuorossa pieni rata. Radassa oli 6 estettä, sisältäen yhden sarjaesteen, sekä hankalia teitä. Tulimme tämän radan pari kertaa rauhallisessa temmossa ja ottaen voltteja aina kun tuntui että vaikeuksia olisi tulossa. Ensimmäisen kerran sarjaesteelle tultaessa itse hieman mokasin ja otin kaiken vauhdin pois ja suoritus oli sanotaanko aika mallikelpoinen. Uusi yritys ja nyt tultiin jo paremmin. Muut kohdat  radasta menivätkin mielestäni ihan hyvin ja fiilis tunnin jälkeen oli erittäin hyvä. Korkeutta esteillä ei ollut kuin 50-70cm. Cinna kuitenkin kysyi olisimmeko halunneet hypätä vielä isompana, mutta päätin jättää tällä kertaa tähän. Tunti itsessään oli jo iso askel eteenpäin. Viimeksi olin valmis hautaamaan estehaaveet ruunan kanssa, mutta nyt katsotaan hyvillä mielin eteenpäin ja lähdetään pikku hiljaa nostamaan estekorkeuksia, kunhan ruunalle saadaan rutiinia ja meillä yhteistyötä paremmaksi.

Cinna kehui Habia siitä kuinka paljon on mennyt eteenpäin, kuinka sillä on ponnua vaikka muille jakaa, ja sen hyvästä laukasta. Lisäsi kuitenkin, että hevonen on nuori ja siltä puuttuu rutiini. Harjoitukseksi kotiin saatiin nyt se, että laukkaa täytyy säädellä ja hypätä pieni ristikoita, jotta saadaan hevoselle rutiinia hyppäämiseen. Oma suoritukseni oli ihan ok, muutamat pienet virheet palasivat ja olen liikaa jumiutunut siihen kuinka Islaa ratsastetaan. Mielestäni sain kuitenkin paljon jo korjattua ja opittua hieman enemmän kuinka Habia ratsastetaan. Kyllä me vielä tästä noustaan. ;)

(Oliko liian yksityskohtainen pohdinta tunnista? Lisää näitä vai selitetäänkö vain lyhyesti mitä on tapahtunut? + Valiutan kuvien ja videoiden puuttumista, sillä kamera unohtui lähtökiireessä tallille.)

"Mikä tää on? Mitä tällä tehdään?"