Team Vinha 10v

Iskipä tässä tajuntaan että siitä tosiaan on kymmenen vuotta kun hevonen saapui talouteemme. 30.8.2002 oli iso päivä meille. Muistan kun paria viikkoa aijemmin vanhempamme ilmoittivat että nyt hankitaan teille hevonen. Kävimme kokeilemassa isämme isäpuolen myynnissä olevaa ex-ravuria. Itse en tykännyt hevosesta yhtään, olihan se aivan erilainen kuin ratsastuskoulun hevoset. Hevonen kuitenkin ostettiin ja siinä se seisoi pihassa. Näin jälkikäteen ajateltuna idea oli erittäin tyhmä, ostaa kouluttamaton ex-ravuri pikku tytöille jotka eivät silloin osanneet juurikaan mitään. Hyvien valmentajien avulla hevosesta saatiin kuitenkin kuorittua ihana ensihevonen, joka opetti paljon. (postauksessa paljon vanhoja kuvia)

Ent. hoitoponi Inkkari & Daa

Kymmeneen vuoteen mahtuu paljon. On ollut onnistumisia, epäonnistumisia, taukoja ja kaikkea. Olemme käyneet lapsen hevoshulluudesta, teini-iän oikkuihin ja opiskeluiden kautta aikuistumiseen tämän kymmenen vuoden aikana. Ikinä ei ole hevoset jääneet hoitamatta, eikä innostus ole kadonnut mihinkään.

Molemmille mahtuu aikoja jolloin hevoset eivät niinkään ole kiinnostaneet mutta aina on toinen hoitanut jos toista ei ole huvittanut. Välillä on tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin ja lopettaa, mutta aina on noustu siitä tunteesta, eikä hevosia ole ikinä myyty.

2006

2006

Hevosen omistajuus vaatii paljon monelta osa-alueelta. Ajattelinkin nyt tähän samaan postaukseen kirjoitella omia ajatuksiani hevosen omistajuudesta.  Helppoa se ei ole, mutta tämä onkin enemmän elämäntapa kuin harrastus. Mitä enemmän oppii ja kehittyy, sitä enemmän haluaa edetä ja oppia. Lisäksi hevosharrastus antaa ainakin itselleni niin paljon, että tästä en ole valmis luopumaan.

Olemme siinä mielessä onnekkaita, että vanhempamme ovat olleet valmiita kustantamaan tämän kaiken. Pikaisesti laskettuna rahaa on näiden vuosien aikana palanut useita kymmeniä tuhansia. Monenkaan vanhemmat eivät halua tai sitten ei yksinkertaisesti ole varaa laittaa lapsen harrastukseen noin paljoa rahaa. Siitä siis iso kiitos heille. Monen hevosen ostoa harkitsevan kannattaa todella miettiä onko heillä varaa siihen. Kuukausittain hevoseen saa helposti uppoamaan lähemmäs tuhat euroa. Mitä enemmän haluaa menestyä ja kilpailla, sitä enemmän tähän harrastukseen saa laittaa rahaa. Kaikki on kuitenkin mahdollista mikäli tarpeeksi haluaa ja järjestää.

2008

Nipsu ja Inkkari 2005

Aikaa hevosiin saa uppoamaan myös paljon. Oman hevosen hankinta tarkoitaa sitä että siellä todella on käytävä joka päivä. Liikutukseen ja hoitoon saa todella uppoamaan useamman tunnin ja siihen päälle vielä kaikki ylimääräinen. Joskus nuorempana, kun ravasi eri talleilla hoitamassa, meni talleilussa helposti 12h ja siltikin olisi jaksanut vielä tehdä. Nykyisin tallilla vierähtää päivittäin 2-4h riippuen vähän mitä tekee. Kisareissut ovat asia erikseen, silloin aikaa vierähtää helposti koko päivä tai koko viikonloppu. Muusta elämästä on oltava valmis tinkimään jos meinaa hevosen omistaa.

Kiinnostus hevosiin on oltava kunnossa. Kuka hullu haluaa maksaa itsensä kipeäksi siitä että pääsee harjaamaan paskaista hevosta, eikä edes välttämättä pääse ratsastamaan. Äkkiseltään mietittynä meillä on varmasti ollut tämän kymmenen vuoden aikana hevonen sairaana noin vuoden ajan tästä ajasta. Milloin on hoideltu ähkyä, jalka-vaivaa, pölyallergiaa tai lihasvaivoja. Näin isojen eläinten kanssa ei voi ikinä tietää mitä tapahtuu ja usein kun tapahtuu, on seuraukset pitkäaikaiset. Treenaus ei ole aina kauhean mukavaa. Talvipakkasilla on ikävää mennä kahlaamaan räntäsateeseen tai syksyllä hakea hevosta mutaisesta tarhasta. Sisulla ja rakkaudesta lajiin näistäkin selviää. Meillä ei ole ollut hevonen ikinä maneesitallilla. Aina ollaan pärjätty pelkällä kentällä ja vetokalustolla. Toki treenaaminen on hankalampaa, mutta kyllä se onnistuu.

2005

2005

Paljon on siis jäänyt kokematta ja saamatta sen takia että omistamme hevosia. Mielestäni kuitenkin tämä on sen arvoista. Se kun pääset kilpailuissa pääset nollilla maaliin tai olet palkintojen jaossa hevosen kanssa piristää kummasti mieltä. Silloin jos masentaa ja kaikki menee huonosti, on hyvä ajaa tallille ja lähteä tuulettumaan pitkälle maastolle. Unohtamatta tietenkään yhdessäoloa ja hauskanpitoa hevosen kanssa. Ihmisiä on erilaisia. Kaikki tykkäävät erilaisista asioista, itselleni tämä on tapa rentoutua, pitää hauskaa ja oppia uutta. Miten sitä oikeastaan edes käyttäisi kaiken ajan ja rahan jos Vinha ei seisoisi pihassa?

Tämän takia kannattaa harrastaa. Maailman kaunein <3

Esittelyssä tiimin hukkaset

Kirjoitusinnon palatessa ajattelin esitellä tiimimme hukkaset. Koirat ovat seikkailleet teksteissä useasti, mutta koskaan emme ole tainneet niitä tarkemmin esitellä. Lisäksi Vepsikseltä, sekä meiltä löytyy myös taloudesta hiirivahti tai useampi, niistä lisää joskus myöhemmin.

Natali-Marili 
"Nata, Nasku, Pampula, Pikku-Hukka"
s. 15.08.2010 (arvio)

Virosta tuotu sakulaikapystis. Luonteeltaan helppo koira, joka rakastaa kaikkea ja kaikkia, erityisesti uimista tallin ihanan puhtaassa lammessa.

Viisas koira

Naskun lempipuuhaa

Fold Face's Half Moon 
"Vanja, Vainaja, Puudeli, Vajukki"
s. 26.10.2011

Vepsän hieman tärähtänyt puudeli. Tottelevainen rottweiler-narttu, joka tykkää leikkiä hevosten kanssa, välillä järjestäen ongelmatilanteita.

Täysiiii

Habi tykkäsi Vanjasta

Eisern Sunday Girl
"Muru"
s. 09.05.2000

Veteraanihukka, joka ei enää korkean ikänsä takia juuri tallilla käy. Mukavuudenhaluinen pikkukoira, joka inhoaa liikkumista.

Se on ollu joskus myös siisti

Vorgeher Delphi
"Hippu, Hippi, Johtaja-Susi"

Kaiken päivää
Kaiken annat ja enemmän
Kun huomaan ettet jaksa
Otat ilmeen ehjemmän
Enemmän tai vähemmän
Etkö huomaa, et jää yksin kuitenkaan
Vihollista vastaan
Minä suojatulta pystyn antamaan 

Suurensydämen omaava saksalainen, joka kuitenkin jouduttiin päästämään pois. Lepää rauhassa rakas <3

Heihei rakas <3

Maailman kaunein <3

Tiimin tulevaisuudesta

 (Tilannekatsausta, joka sisältää hieman myös lifestylepäivityksiä)

Kesä alkaa olla ohi ja muutoksia on edessä. Kaikilla tiimin jäsenillä on tällä hetkellä henkilökohtainen elämä niin muutoksessa, joten ratkaisuja oli tehtävä. Itse erosin pitkäaikaisesta suhteesta ja edessä oli muutto takaisin vanhempien luokse asumaan. Tämä onkin hankalampaa mitä kuvitella, kun olet kolme vuotta asunut omillasi. Nyt tarkoituksena on ostaa oma asunto, joka pitäisi rempata mieleisekseen.  Sanna ja Ninni painivat sen kanssa mitä tehdä tulevaisuudella.Muutto, remontti ja asunnon etsintä tulee viemään paljon omaa aikaani ja lisäksi Vepsis ja Ninni ovat lupautuneet auttamaan, joten hevosille ja blogille ei liikene niin paljoa aikaa kuin ennen. Lisäksi tiimi kutistui yhdellä hukkajäsenellä. Veteraanisusi Hippu jouduttiin lopettamaan viikko sitten.

Alanya

Tämän vuoden aikana on tarkentunut se mitä oikeasti haluamme tältä harrastukselta. Olemme kilpailleet muutaman kauden harrastemielessä, ja vuosi vuodelta tuntuu että nälkä kasvaa syödessä. Ikinä ei riitä se mitä sillä hetkellä on, haluaa aina vain edetä ja päästä kilpailemaan isommissa luokissa. Valitettavasti kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin on suunniteltu ja tämän osoittikin Vinhan jalka-vamma. Selväähän on että tammalla ei enää ikinä pääse kilpailemaan sillä tasolla mihin itse haluaisimme ja sillä tasolla mihin tamman kyvyt olisivat riittäneet. Tästä syystä olemme päättäneet että loppu syksystä talouteen astelee kilpahevonen, jonka kanssa oikeasti pääsee kehittymään ja hyppäämään niitä isoja luokkia. Tarkempia tietoja ei tässä vaiheessa osaa antaa, muutakuin sen että hevonen tulee Juhan kautta luultavasti jostakin ulkomailta ja sen että hevoselta löytyy ponnua ja liikettä koulupuolelle.


Vinhan kanssa edetään sen mukaan mitä jalka antaa myöden ja kilpailut tulevat eteen jos ovat tullakseen. Mikäli jalka paranee tätä tahtia niin tammalla päästään hyppäämään jo ensi kuussa (!!!). Vuosi on mennyt äärettömän nopeasti ja tuntuu vieläkin että etenemme kauhean nopeasti ja että jalka ei voi olla vielä parantunut. Vaikka se ei ole viimeiseen puoleen vuoteen reagoinut mitenkään.

Bye bye Habi <3

Isoin kysymysmerkki varmasti on se mitä Habille tapahtuu. Veimme Habin erittäin haikein mielin takaisin omistajalleen. Päätös oli vaikea, sillä ruunasta on tullut kuluneen vuoden aikana erittäin tärkeä ja sen kanssa on koettu paljon. Katsoimme kuitenkin paremmaksi antaa ruuna nyt jo pois, sillä viime aikoina kaikkien innostus on ollut muussa kuin hevosissa. Kaikki tämä muutos on yksi syy ja toinen syy on se että vaikka kuinka kiva Habi onkin, niin siinä ei ole sitä kapasiteettiä mikä hevosella pitäisi olla tässä tilanteessa. Haluamme sellaisen hevosen jonka kanssa päästä ensi kaudella hyppäämään 110cm-> ja ruunasta ei ainakaan tässä vaiheessa siihen ole. Ruuna ilmeisesti pääsee muutamalle ratsastajalle jotka valmentautuvat ja kilpailevat sillä jonkin verran. Puhetta oli että Habin omistaja kertoilee kuulumisia silloin tällöin, joten toivottavasti saamme tulevaisuudessakin tietää mitä ruunalle kuuluu.  Kiitos Habille ja Marille siitä mitä olemme saaneet oppia ja kokea näiden kuukausien aikana. Tulossa vielä Kemiön kisaraportti ja yleinen postaus Habista ja sen kehityksestä tänä aikana mitä se meillä oli.

Blogin tilanteesta saatte te lukijat päättää. Laitan sivupalkkiin kyselyn, jonka mukaan päätämme blogin tulevaisuudesta.

Hieman tilannekatsausta

Hiljaiselo blogin puolella jatkunutkin nyt taas. Kertaan tähän vähän viimeaikaisia kuulumisia ja laittelen jotain kuvia mitä koneelta löydän. Kemiön kisapostauksen Jenska tekee ensiviikolla, mutta sen verta voin paljastaa että neljä rataa ja kolme ruusuketta, ei huono. ;) Oli aika ikimuistoinen ja huippureissu kaikkineen vaikeuksineen ja Habi käyttäytyi ihan loistavasti! Kirjoittelen nyt myös meidän elämästä hieman ilman hevosiakin, sillä kivoja kuvia löytynee koko kesältä. Ollaan loman aikana reissattu vaikka missä. Juhannus vietettiin tiimin kesken, ja muutmaman muun kaverin voimin kotona grillaillen ja illalla hieman yöelämässä vieraillen, oli ihan huippu juhannus! Juhannuksen jälkeen ollaankin sitten reissailtu Jennin kanssa vaikka missä, mm Virossa muutama päivä, mökillä, työreissuilla Kemiössä ja Ypäjällä sekä sukuloimassa Iisalmen suunnalla. Kiva loma siis takana, tosin kisat jääneet hieman vähemmälle. Ensiviikonloppuna olisi taas tarkoitus startata auto trailerin voimin ja mennä hyppäämään jonnekkin 70 ja 80 tai 80 ja 90, Jenska ei ole vielä päättänyt.

Juhannus 2012 Jenka, Vepsä ja Ninska

Virossa Jenska ja Ninni

Tällaisia suloisia löytyi Viron koiratarhalta :)

Samaa paikkaa kuin edellinen, oli aivan ihana koira! 

Ruokatauko eläintarhassa..

Vinha kakkonen!

Maailman suloisin näky! Nämä kaikki Viron eläintarhalta, kannattaa käydä, hieno paikka!

Vinha voi loistavasti, ja jalka jatkaa vaan paranemistaan, ei ole oireillut millään lailla. Laukkoja ollaan nyt otettu neljä kertaa, ja vauhtia tammalla on aina piisannut. Habilla ollaan keskitytty nyt vähän enempi koulupuoleen, ja herra onkin kesällä taas edistynyt mukavasti. Käytiin noin viikko takaperin hyppäämässä tuttumme kentällä Hyvinkäällä, ja tälläkertaa jopa itsekin uskaltauduin kuskiksi esteille. Alkuvaikeuksien jälkeen hypättiin Habin kanssa pari kertaa jumppiksen viimeinen este korkeudella 85cm, joka on minulle iso! :D Jenska hyppäsi loppuun noin 110cm korkeudella, ja Habi ylitti esteen hieman tahmeasti, mutta puhtaasti. Oli tosi lämmin ppäivä ja ötökät kiusana, niin herra ei näyttänyt ihan parastaan. Lisää heppakuulumisia ensiviikolla. :)

Alkuun heti pahoittelut pitkästä postaustauosta, kuten huomaatte on blogi ollut jäissä lähes kuukauden ajan. Kesäloma, ja paljon menoa on veroittanut bloggausintoa, ja aikaa kirjoittaa tänne. Nyt kuitenkin yritetään parhaamme, että saadaan taas blogi elävien kirjoille, eli ei tarvitse säikähtää, blogi ei lopeta. :) Nyt on ollut aika sekavaa aikaa kaikille tiimin ihmisjäsenille, henkilökohtaisia ongelmia ja muita juttuja, mutta nyt kaikki taas alkaa skulaamaan ja homma pyörimään. Hevoset eivät ole päässeet kuitenkaan sen helpommalla, hieman enemmän vapaa päiviä vaan kuumien kelien vuoksi. Jennin kanssa ollaan oltu reissussa esim Ypäjällä tekemässä liveä, Virossa parin päivän matkalla ja muuta, sen takia Sanna on käynyt nyt tallilla aika tiuhaan, ja ISO ISO KIITOS Vepsä sinulle siitä, ooot huippu! En jaksa kaikkia tapahtumia kirjoittaa tähän, mutta kisa- ja valmennustaukoa on nyt hieman ollut. Mainitaan nyt blogissakin, että luultavasi valmentajan vaihto on edessä. Vika ei ole Cinnassa, vaan aikatauluissa. Meillä menee ajat niin ristiin, kun Cinna ei paljoa enää täälläpäin käy, ja Cinnan luo Siuntioon on aika hurja matka meiltä. Cinna on ihan huippu valmentaja, ja käydäänkin kuitenkin vielä satunnaisesti Cinnan tunneilla. Uudesta valmentajasta ei ole vielä hajua/varmuutta, mutta toivotaan että löydetään pian osaava ja hyvä valmentaja.

Vinha voi ihan loistavasti!! Ja arvaatkaa mitä, tamma on jo baanattanut ekat laukat ;) JESSSS! Voi sietä riemun määräää, kun näki tamman taas laukkaavan yhdeksän kuukauden jälkeen, kaikki työ palkittiin. Koko tiimi oli yhtä hymyä sen jälkeen, ihan huippua. Vauhtia oli, mutta jarrut toimivat yllättävän hyvin. Ekat laukat otettiin Raviskalla hyvällä kentällä, jossa on paljon tilaaa. Nyt aletaan pikkuhiljaa laukkailemaan enempi, ja katsotaan sitten hieman syksymmällä niitä ensimmäisiä hyppyjä! Vinhalla ollaan maastoiltu ja kouluiltu paljon, ja tamma on koulupuolella kehittynyt kivasti ja alkanut olemaan taipusampi sairasloman jälkeen. Ötökät on ollut hyt vähän kiusana. Tallilla niitä on aivan älyttömästi ja hevosille ei yhtäään kiva.

Habi on kanssa hyvässä kunnossa, ja nyt viikonloppuna on iso koitos edessä. Jenni on hypännty Raviskalla muutamat kerrat, ja herra on kehittynyt taas ihan mahtavasti. Tänään oltiin Juhalla hyppäämässä muutamia valmisteluhyppyjä viikonloppua varten, ja samalla Juha ja Paul antoivat Jennille hieman viimehetken vinkkejä. Habi oli ihan jees, hieman kyttäili yhtä estettä, ja teki siihen ihan hillittömiä loikkia. ELIKKÄS huomenna auto starttaa, ja keula suuntaa KEMIÖTÄ kohti, jippii! Kemiö Jumping, neljä luokkaa. Perjantaina Jenni starttaa 70,80 launataina 80 ja alue 90 ja sunnuntaina 80cm. Kemiössä vietetään siis koko viikonloppu, ja mukaan lähtee koko tiimi, paitsi Vinha. Samalla vedetään liveä Kemiöstä, joten muistakaahan katsoa (hevosia.com/live). Toivotaan, että kaikki menee nappiin ja Jenni ja Habi saa hyvät radat alle! Tässä nyt pieni pikapostaus, mutta kuulumisia kuitenkin. Lupaan palailla taas Kemiön jälkeen postailemaan kuulumisia sieltä. Loppuun parit laukkakuvat Vinhasta ja hyppykuvia tämän päiväsestä.

Hui mikä este!

KAMIKAZE

SE LAUKKAAAAAAAAAA!!!! <3 Vähän lihakset tippunu :(

Sekalaista höpinää..

Viikonloppu menikin suurimmaksi osaksi reissatessa ympäri Suomen. Nipsu painui mökille kavereiden kanssa viettämään aikaa ja itse taas lähdin Saloon videokuvaamaan. Sanna hoiti kopsukat lauantaina ja sunnuntaina vieteltiin vapaa-päivää.

Eilen oli tarkoitus että hyppään Habilla pieniä tehtäviä, jotta hieotaan vähän omaa istuntaa ja Habin laukanvaihtoja. Meillä on kenttä tällä hetkellä niin huonossa kunnossa ettei treenistä mitään meinannut tulla ja päätettiin sitten keskittyä omaan istuntaani. Hyppäsimme pientä pystyä, jota tulin välillä ilman jalustimia ja välillä jalustimien kanssa. Isoin ongelmahan minulla on se että lähden puskemaan hevosta ja valahdan kaulalle juuri ennen estettä. Tapa johtuu luultavasti siitä että Habin on hieman pohkeen takana ja jotenkin alitajuntaisesti kuvittelen että tuo auttaa, vaikka se vain pahentaa ongelmaa. Saatiin eilen muutama kiva hyppy jossa maltoin istua ja odottaa, enkä tehdä tuota ryntäystä esteelle. Lisäksi hieman nopeampi tempo helpottaa hyppäystä huomattavasti omalla kentällämme.

Ninni väänsi Islan kanssa kentällä. Tammasta on tullut niin supertykki koulupuolella. Jotenkin tuntuu että palaset alkavat loksahdella kohdalleen ja Vihu toimii kuin ajatus. Ensi viikolla on luvassa ensimmäiset laukat. Siinä vaiheessa varmasti katoaa tuo rentous ja tilalle tulee kaahottava Vinha. Mutta ehkäpä tamma siitä tasaantuu..  

Iloisia uutisia viikkoon toi se että Habitti on vihdoin saatu rekisteröityä. Ruuna löytyy nyt Hippoksesta sekä Kipasta. Maksan ensi viikolla alueluvat molemmille, minulle ja Habille ja sen jälkeen pääsemmekin suuntaamaan aluekisoihin. Habi olisi jo valmis 90cm radoille, mutta itse olen vielä hieman epävarma. Minulta on kadonnut tuntuma noilla isommilla esteillä kokonaan. Tämän takia katsotaan nyt rauhassa missä kohdin lähdetään se 90cm starttaamaan. Tarkoituksena olisi hypätä Jumping Kemiössä seuraluokka 80cm ja alueluokka 90cm. Sitä ennen käydään valmennuksissa ja Raviskalla paljon hyppäämässä että saadaan ratsastajankin pää kuntoon ennen noita kisoja.

Kohta! <3

Kesäinen kuvapostaus!

Tulossa nyt hyvin kuvapainotteinen postaus. Eilen raahasin hevosen kopilla Raviskalle kaverini avustuksella, ja ratsastin Habin siellä. Herra oli oikein hieno ja energiaa löytyi. Laukattiin paljon ja ruuna sai revitellä kentällä pöllöenergiaa ja lihaksia auki. Loppuun otettiin kunnon eteen-alastreeni ja loppuverkat. Tänään touhuiltiin Jenskan kanssa kaikenlaista mukavaa tallilla hevosten kanssa, kuvat puhukoon puolestaan. :) Kuvia on sitten PALJON!