Kevättä rinnassa?

On taas hevoset keksineet päänmenoa tässä viimeisen kahden päivän aikana. Eilen Habi vietti ansaittua vapaapäivää, ja Vinhalla menin kunnon maaston. Lenkki lähti hyvin käyntiin, käveltiin rauhallista tahtia noin 20min, ja sitten otin ensimmäiset ravit. Pois päin kotoota Vinha ravasi rauhassa ja kuunteli pidätteitä. Ravien jälkeen kävelin vielä hetken, ja sitten käännyttiin takaisin kotiin. Silloin Vinhalla meni taas kuppi nurin, ja rupesi taas höyryämään puuskuttamalla ja steppailemalla. Fiksuna likkana otin sitten saman ravipätkän vielä kotiinpäin, ja se ei ollut fiksu veto. Käyntiin tamma siirtyi nätisti, mutta loppumatka olikin sitten yhtä kiitoa. Mentiin reipasta käyntiä/steppailua kotiin saakka, kokoajan pidätteitä tehden, sekä pysähdyksiä Tamma rauhottui vasta, kun näki tallin. Jatkettiin tallin ohi matkaa vielä noin kilometrin verran, ja silloin Vinha taas rauhottui. Kotiinpäin käännyttäessä sama ruljanssi alkoi, nooh ei muuta kun pysähdyksiä hieman muistuttamaan miten sitä mentiinkään. Päästiin jo melkein tallin pihaan, kun Vinha rupesi taas loikkimaan ja pakittelemaan ihan omiaan. Käytiin siinä sitten pientä valtataistelua noin vartin verran, ja sitten tamma antoi kun antoikin periksi ja käveli löysin ohjin loppumatkan. Tallissa tammaa sai kuivatella hetken, sillä oli hionnut hieman temppujensa takia. Tallissa oltiin niin nöyrää ponia. :D

TÄYSIII!

Tänään Sanna vuorostaan meni tallille. Vinha oli kuuleman mukaan ollut mukava, ja olivat käyneet rauhallisen lenkin. Habi taas vuorostaan veti tänään pisteet kotiin. En ole nyt aivan satavarma, miten tämä meni mutta tämän sain Jenskan selityksestä selvää. Sanna oli ollut kapuamassa Hapsun selkään, ja ukkohan otti ja lähti. Oli vetänyt sellaiset pukkirodeot, ettei ole ennen nähtykkään (Habilta). Sanna oli sitten lentänyt oikein komeasti lumikinokseen. Toisella kerralla Hapsu päätti tehdä samat, ja Sanna lensi taas, tälläkertaa ei tosiaan niin pahasti. Poika saikin sitten oikein kunnolla liikuntaa, kun Sanna juoksutti Habin kunnolla ja kaikki pöllöenrgiat pois. Tämän jälkeen Sanna pääsi ilman ongelmia selkään ja reeni jatkui. Huomenna mennään Jenskan kanssa katsomaan, mikä on ongelma, vai oliko vaan päivän mittainen innostus. Tämä on Habilta siis todella harvinaista. Satulasta ei johdu, se on tarkistettu. Varmaan vaan kevättä rinnsassa. ;) Jenni ja Sanna ovat nähtävästi ottaneet Habilla tippumisen oikein treenaukseen, Jenni tippui sunnuntaina ja Sanna tänään kahdesti. Itse en ole sieltä vielä toistaiseksi tippunut, mutta Vinhan selästä senkin edestä. Yksi kerta oli varsin mukava, kun tamma jätti minut noin kilsan päähän tallista, ja tipuin jäiseen maahan. Olipa kiva linkkailla loppumatka tallille ilman hevosta ja paikat huutaa hoosiannaa. :D Millaisia tippumisia teillä lukijoilla on ollut? Postauksessa on piristeenä muutamia kivoja kuvia sunnuntailta! Muistakaa arvonta!

Onko muuten nämä isommat kuvat parempia?